perjantai 26. joulukuuta 2014

Sovellettu italialaishenkinen jälkiruoka

Meillä yleensä on tarjolla jouluruokailulla myös jotain makeaa. Tortuista ei niin kukaan piittaa, eikä pipareitakaan siinä yhteydessä tule oikein syötyä. Suklaata on tietysti, mutta ihan jälkiruokaakin on mukava saada syödäkseen. Aika usein se on ollut jonkinlaista juustokakkua, jossa on jokin jouluinen twisti. Sellaista vähän mietin tänäkin vuonna, kunnes hyödynnettäväksi tuli paketti suklaa-appelsiini cantuccineja ja purkillinen hämmentävää persikka-amaretti-kaakaolevitettä.

Keksit sinällään olivat ihan ok. Levitteelle oli vaikeaa keksiä käyttötarkoitusta. Joten päätin kehitellä niistä jotakin jälkiruokaa. Tiramisu tuli mieleeni, joten siitäpä lähdin sitten soveltamaan.

Tiramisuhenkinen jälkiruoka

Noin 10 suklaa-appelsiini cantuccinikeksiä
Vahvaa kahvia
Loraus Cointreauta
1 purkillinen mascarponea
2 desilitraa kuohukermaa
Vaniljasokeria
Puoli purkillista persikka-amaretti-kaakaolevitettä
Tummaa suklaata

Keitä vahvaa kahvia, mausta kahvi Cointreaulla.

Mausta kerma vaniljasokerilla ja vatkaa vaahdoksi.

Sekoita mascarpone kermavaahdon joukkoon.

Sekoita mascarpone-kermavaahtoon persikka-amaretti-kaakaolevite.

Kostuta cantuccinit kahvissa.

Kokoa jälkiruoka kulhoon kerroksittain: pohjalle palasteltuja, kostutettuja keksejä, päälle mascarpone-kermaseosta, rouhi väliin tummaa suklaata ja tee toinen kerros (tai useampi, jos kulhosi on sen mallinen).

Laita maustumaan jääkaappiin kelmulla peitettynä, muutama tunti riittää, mutta seuraavana päivänä tämä maistuu parhaimmalle, kun keksit ovat saaneet rauhassa pehmentyä ja maut tasaantua.

Mitä kaapista löytyy -hengessä tästä tuli oikein mainio jälkiruoka joulupöytään. Tulipa hyötykäytettyä aineksia, jotka muuten helposti olisivat jääneet vaan keittiöön pyörimään ja lopulta varmaan päätyneet haaskioon.

lauantai 6. joulukuuta 2014

Uuniriisipuuro

Rakastan riisipuuroa. Sitä tulee syötyä usein tähän aikaan vuodesta. Jotain lohdullisen lämmittävää on samettisessa koostumuksessa, voisilmän sulamisen katselemisessa puurolautasella.

Riisipuuron keittäminen kattilassa sen sijaan on oma taiteenlajinsa, sillä maitopohjaisia ruokia laittaessa on aina ärsyttävä pohjaanpalamisen riski ja kattilan äärellä pitää seisoskella pitkähkö tovi. Tämän ongelman ratkaisee uuni! Jollainen minullakin jälleen ilokseni on, sillä muutin täällä Helsingissä vähän isompaan yksiöön tuossa marraskuun puolella. Rakastan uutta pientä mutta toimivaa keittiötäni täydestä sydämestäni. Uuni-iloni on mennyt ehkä jo vähän naurettavuuden puolelle, mutta yli puoli vuotta uunitonta elämää oli lopulta aika rajoittava ajanjakso kokkauksen suhteen.

Itsenäisyyspäivän kiireettömään fiilikseen sopi hyvin uuniin riisipuuron hautumaan laittaminen jo heti aamupäivästä, ja äsken nautiskelin puuroani tyytyväisenä lounaaksi. Löysemmästä puurokoostumuksesta pitäville uuniriisipuuro ei ehkä ole se juttu, mutta itselleni se sopii.



Uuniriisipuuro

1 litra täysmaitoa
2 desilitraa puuroriisiä
Noin 0,5 teelusikallista suolaa

Tarjoiluun:
Voita
Sokeria
Kanelia

Lämmitä uuni 175 asteeseen.

Voitele uunipata tai -vuoka.

Kaada vuokaan 2 desilitraa puuroriisiä ja litra maitoa sekä suola. Sekoita.

Kypsennä uunin alimmalla tasolla noin 1,5 tuntia. Sekoita muutamaan otteeseen ensimmäisen tunnin aikana. Lisää lopuksi kanneksi foliota tai uunipadan kansi, jos et halua pinnan rusehtuvan liiaksi.

Anna vielä uunista otettuasi puuron levätä kymmenisen minuuttia.

Nauti puuro kunnollisen voisilmän ja kanelin sekä sokerin kanssa. Tai vaikka marjasopan kanssa.


Hyvää ja herkullista itsenäisyyspäivää kaikille!